Teemu Kammonen

Miksi Iikka Kiven tuli voittaa Naurun tasapaino?

  • Naurun tasapainon voittaja Iikka Kivi. Kuva: Yle
    Naurun tasapainon voittaja Iikka Kivi. Kuva: Yle

Oululainen Iikka Kivi voitti eilen Ylen Naurun tasapainon. Oikein meni voitto, joskin veikkasin ennen finaalia voittajaksi Jussi Simolaa.

Naurun tasapainon katsojat näkivät Jussilta uskomattoman hienon putken viimeisten neljän jakson aikana. Iikka pääsi jotenkin hiipimään Jussin selän takaa ohi voittoon. Tai sitten näin helsinkiläisenä aliarvioi maakuntien komiikkafanien vaikutusvaltaa puhelinäänestyksissä.

Noh, spekulointi sikseen. Kuka tahansa finaalikolmikosta olisi todella ansainnut voiton. Siitä huolimatta, että kolmanneksi jäänyt Tomi Haustola selvästi kärsi esiintymisjärjestyksestä. Haustolan jutut eivät olleet huonoja, mutta kylmään yleisöön Tomin rauhallinen, joskin akrobaattinen, tyyli upposi hillitysti.

Jos ajattelee viime vuoden finaalia ja tämän vuoden finaalia, suomalaiseen nauruhermoon osuu näemmä hieman härskihkö, suorapuheinen ja kulmikas jöllikkä. Sellaisia ovat molemmat: viime vuoden voittaja Robert Pettersson ja tämän vuoden mestari Iikka Kivi.

Komiikaltaan Pettersson ja Kivi ovat toki hyvin erilaisia, mutta tapa katsoa ja toimittaa tuntuvat olevan sukua toisilleen.

Kiven kohdalla täytyy sanoa, että hän on tämän vuoden kilpailijoista henkilökohtainen suosikkini yhdessä Arimo Mustosen kanssa. Pidän Arimo Mustosen pudottamista finaalista oikeusmurhana.

 

Naurun tasapainossa Kiven parhaaksi vedoksi jäi ehdottomasti Kuopiossa vedetty Savo-jakson setti. Keikka on myös henkilökohtainen suosikkini tämän kauden.

Tuohon settiin sisältyy myös yksi parhaista koskaan kuulemistani stand up -jutuista, jossa savolaisuutta verrataan kvanttifysiikkaan. Se voi olla jopa paras juttu koskaan.

 

Finaalin kolme esitystä olivat vaihtelevan onnistuneita. Sarjan muissa jaksoissa kilpailijat joutuivat luomaan yhteen aiheeseen keskittynyttä uutta materiaalia. Finalistit saivat kuitenkin käyttää parhaan mahdollisen settinsä.

Tämä korosti koomikoiden taitoa käsikirjoittaa oma settinsä ja ohjata se omalle tyylilleen sopivaksi.

Käsikirjoituksen tasolla minusta parhaiten onnistui Tomi. Aihevalinnat olivat yhteydessä toisiinsa ja luonnollinen kaari rakentui miehuuden ja parisuhdekokemuksen varaan. Hyvin yleinen, mutta lopulta vaikea teema.

Tomi onnistui luomaan henkilökohtaisen kokonaisuuden, jonka kautta ainakin miehenä kykenin samastumaan sukupuoliodotuksiin.

Hienoisena teeman alleviivauksena kuultiin esityksen jälkeen sarjan tuomarin, arvostamani stand up –kriitikko Liisa Kukkolan kommentti, jossa hän kuvaili Tomin kehoa hyvin hoidetuksi tai jotain. Tuli välittömästi mieleen käänteismetodi, jossa pohdin samaista kommenttia kohdistettuna naiskoomikkoon. Ei ollut kovin tyylikästä, anteeksi vain.

 

Jussi Simolan esitys oli puolestaan tasapainoisin finaaliveto. Jussi onnistui taltuttamaan lavalla itsensä riittävän rauhalliseksi, eikä huutomaneeri häirinnyt esitystä. Energia syntyi tunteellisesta lapsuusnostalgiasta ja Simola peilasi hienosti kokemuksensa yhden yleisöstä poimitun katsojan kautta.

Harvinaista Jussin esityksessä oli myös kontakti. Hänen onnistui puhua suoraan yleisölleen jopa televisiokameroiden kautta. Kotona töllön edessä koin tunteen läsnäolosta, jota Tomilta ja Iikalta ajoittain puuttui.

Rehellisesti on myönnettävä, että Simola kuitenkin myös mokasi Lahti-vitsinsä. Rutiini piti sisällään toiveen, että rap-artisti Cheek olisi tapettu torilla. Sokki oli yksinkertaisesti liian tyly. Ei hyvä. Jos pitäisi arvata, tämä maksoi Jussille ääniä. Ei välttämättä voittoa, mutta ääniä.

Finaaliveto oli näyte Jussin ammattitaidosta esiintyjänä ja koomikkona. Rautainen ammattilainen, joka kykenee erinomaiseen esitykseen kovan paineen alla. Minusta Jussi voitti esityksellään kovatasoisen finaalin, vaikka äänestyksessä tuli toiseksi.

 

Voittaja Iikka Kivi oli finaalissa esitykseltään tasapainoinen, mutta käsikirjoitus tuntui poukkoilevan aiheesta toiseen. Jutuista puuttui snadisti älykkyyttä, mutta ne olivat hauskoja. Peiliseksijuttu jää suomalaisen komiikan historiaan erittäin onnistuneena härskivitsinä.

Kivi on samalla noin kolmas suomalainen koomikko, joka onnistui tuomaan settiinsä laittomat päihteet hauskalla, ymmärrettävällä tavalla. Huumevitsit eivät yleensä putoa suomalaisiin pelkästään jo siksi, että harvalla on varsinaista kokemusta aineista.

Nyt hamppujutut tukivat Iikan lavapersoonaa. Kaikkiaan Kivi rakensi lavalle hyvin itsensä näköisen esityksen, josta huokui persoona. Läsnäolo huipentui erektiovaikeuksista kertovaan rutiiniin, jolloin Iikan onnistui kivetä televisiosta ihmisten olohuoneisiin jutustelemaan.

Muutoin Kivi oli hieman epärytmissä yleisön kanssa. Rytmihäiriö on yleinen tauti, joka esiintyy erityisesti pientä aivoponnistelua vaativien vitsien kohdalla myös muualla kuin teatterin lavalla. Ihmiset tuppaavat ymmärtämään tuollaista hauskaa hieman eri aikaan, mikä isossa salissa vähentää yhdessäolon tunnetta. Syntyy naurutaskuja, mutta yhtäaikainen reaktio on hankala aiheuttaa.

Näistä huomioista huolimatta pidän Iikan voittoa ansaittuna myös finaalivedon osalta, vaikka pidän Jussin esitystä onnistuneempana. Yleisö toki äänesti koko sarjan perusteella.

 

Iikka on ollut yksi Pohjois-Suomen komiikkaskenen tärkeimpiä edistäjiä. Kiven voitto vie hieman painopistettä pois ammattikoomikoiden asuttamasta Helsingistä stand upin painokartalla - ja se on pelkästään hyvä asia. Onkin kiinnostava seurata kaupunkien kamppailua, kun Turku ja Jyväskylä ovat viime vuosina olleet hiipumaan päin ja nousevina kulttuureina tilalle tulleet Oulu ja Itä-Suomi. Tampere on yhä vahva.

 

Näillä sanoin jään odottamaan Naurun tasapainon seuraavaa kautta. Ohjelma lunasti jo ensimmäisellä kaudella odotukset vakavasti otettavasta stand up –ohjelmasta. Nyt sarja vakiinnutti lopullisesti asemansa myös yleisön silmissä. Ja mikä parasta, myös koomikot suhtautuvat positiivisesti sarjaan. Se voi tehdä seuraavasta kaudesta edelleen tiukemman.

Naurun tasapaino on juuri sitä stand up –kulttuuria, jota Suomeen on kaivattu.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Kyllä paras voitti, Jussi Simolan olisi kuulunut lähteä ja Arimon jäädä. Simola menetti pelinsä huutamiseen ja kyllä tuosta Hugosta olisi saanut revityksi paljon enemmän irti, nyt se jäi polkemaan ratapihalle.

Tomi Haustola tosiaan oli hyvä ja olisi jopa äänestäjienkin pitänyt huomata, mutta ääniä annettiin ilmeisesti koko turne huomioiden, sillä Simola oli muutamissa paikoissa todella hauska, mitä ei suinkaan enää ollut kahdessa viimeisessä esityksessään. Hän nousi kakkoseksi aijemmilla esiintymisillään.

Ilkka Kivi voitti ansaitusti jaetulle kakkossijalle olisi pitänyt äänestää Arimo ja Toni Jussi Simolan lisäksi.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Ja vielä unohtui, että pidin itsekin Simolaa ennokkosuosikkina finaaliin ja luulin, että hän olisi unohtanut sen huutamisen, mutta ei.